Skenaario 4: Kolme rujoa konsulttia

 

Skenaario 4: Kolme rujoa konsulttia

Vuosi 2020 ei alkanut hyvin, ainakaan Australian viljelijöillä. Satokauden ensimmäinen sato jäi noin 20% pienemmäksi kuin edellisten 6-8 vuoden sadot. Syynä oli yllättäen viileä ja kuiva alkukesä joka häiritsi kasvukauden alkua, eli viljan itämistä.

Yllättäen myös Suomessa viljasato oli noin 15% pienempi kuin useampana edeltäneenä vuonna. Syy pienempään satoon oli kummallisesti viileä ja kuiva alkukesä joka häiritsi itämistä, aivan kuin Australiassakin.

Myös Yhdysvalloista kuului kummia: sato oli jäämässä jo neljättä vuotta pienemmäksi, kuin vuoden 2016 sato. Lisäksi talven 2019-2020 aikana kuoli kylmyyteen tuhansia nautoja, jotka olivat tavanmukaisesti talvilaitumilla ja osa jopa rehuruokinnalla. Nautojen kylmyyskuolemat tässä mittakaavassa oli ennenkuulumatonta, aiemmin naudat olivat selvinneet lauhasta talvesta hyvin, mutta mennyt talvi olikin poikkeuksellisen kylmä.

Maailmanlaajuisesti tilanne oli samansuuntainen, vaikka muutamia positiivisiakin poikkeuksia oli, ne eivät kyenneet muuttamaan kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvahan oli ollut laskussa jo 4-5 vuotta.

Vuosi 2021 ei ennusmerkkiensä puolesta ala yhtään paremmin vaan nyt ennustellaan samankaltaista hyvin kylmää talvea, kuin vuosina 2010-2012.

Samanaikaisesti EU:n sääntely ohjaa vähentämään lihantuotantoa (CO2 päästöt), lampaiden massateurastukset ovat jo täällä ja etenevät varmuudella muihinkin tuotantoeläimiin.

Vuoden 2020 turpeen veropäätökset ovat jo aiheuttaneet korvaavien polttoaineiden käytön lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa ympäri maata.

Koronapandemian politisoituminen antaa aivan omanlaisensa lisämausteen koko soppaan. Briteistä kantautuu aiheesta omituinen uutinen: Tyhjää sairaalaa kuvannut nainen on pidätetty !

Asiat tuntuvat etenevän luonnottoman nopeasti, ensin julkaistaan uutinen uudesta virusmutaatiosta ja seuraavana päivänä puuhataan uusia rajoituksia. Ennen mutaation tarkkaa analysointia ei ehkä pitäisi rajoittaa mitään, se kun syö luottamusta... Rokote tähän viheliäiseen ongelmaan on olemassa ja sen kehittäminen vei vain 10kk. Normaalisti rokotteen kehitys vie noin 10 vuotta. Rokotustahti on kuulemma riippuvainen rokotteen saannista, Suomeen saadaan vain noin 50000 rokotetta viikossa. Juhannukseen mennessä on siis rokotettu noin 650 000 ihmistä Suomessa, eli kaikki Suomalaiset on siis rokotettu vuoden 2024 aikana... Rokotteen antama suoja-aika tautia vastaan on mysteeri, eli se voi olla muutamasta kuukaudesta vuosikymmeniin. Kasvomaskejakin tulisi ilmeisesti käyttää siihen asti kunnes laumasuoja on saavutettu, eli vielä pitkään...

Alkuvuodesta 2021 etelä-Euroopassa puhkeaa pankkikriisi, josta on varoiteltu jo muutaman vuoden. Kriisi leviää nopeasti koko Euroopan laajuiseksi ja jotkut puhuvat systeemikriisistä. Euro devalvoituu muita valuuttoja vastaan ja inflaatio lähtee käyntiin, palkat eivät kuitenkaan seuraa hintojen nousua.

Kesällä 2021 on selvää, että sato jää selvästi edellisiä vuosia pienemmäksi, koska satokauden alku on ollut jälleen kuiva ja viileä. Syksyyn mennessä on selvää, että keskeisimpien viljantuottajamaiden sadot jäävät myös edellisvuosia selvästi pienemmiksi. Elintarvikkeiden hinnat suorastaan ampuvat kattoon ja kotitalouksien kyky hankkia minkäänlaisia varastoja on hyvin rajallinen, eurokin jatkaa heikkenemistään.

Muutamissa Euroopan maissa puhkeaa mellakoita joissa protestoidaan elintarvikkeiden hintojen nousua.

Oman huolensa tuo lisäksi ruuan varmuusvarastointi, jota on rapautettu jo lähes kymmenen vuoden ajan. Varastoissa on vain vähän yli puolen vuoden kulutusta vastaava määrä. Julkisessa keskustelussa etsitään syyllisiä.

Kevättalvella 2022 Suomesta loppuu käytännössä ruoka, ainakin kaupungeista. Suomessakin tulee tutuksi hokema: ”kaaos on kolmen lämpimän aterian päässä”... useissa kaupungeissa puhkeaa mellakoita. Muualla Läntisessä maailmassa ruokamellakat ovat olleet arkipäivää puolisen vuotta. Kesällä 2022 maaseudulla liikkuu aseistettuja joukkoja, joista toiset ryöstelevät tiloja ja kyliä, toiset joukkiot taas yrittävät estää ryöstelyä. Euro on menettänyt alkuperäisestä arvostaan valtaosan ja useat maat ilmoittavat ottavansa käyttöön omat valuuttansa. Suomikin ilmoittaa ottavansa käyttöön oman valuutan, jota kutsutaan Markaksi. Näin saadaan helpotusta pankkikriisistä, joka edelleen jatkaa tuhoansa Euroa käyttävissä maissa. Kesä on pohjois-Euroopassa poikkeuksellisen kuiva ja kuuma.

Syksyllä 2022 todetaan tilanteen jatkuvan samankaltaisena, koska keväällä oli jälleen kuivaa ja viileätä. Huhut nälkäkuolemista vahvistuvat samoin kuin netissä jaettavat reseptit siitä, kuinka koirasta ja kissasta voi valmistaa syötäviä aterioita. Citykanien todetaan kadonneen kaupungeista. Maaseudulla metsästetään ahkerasti kuten ennenkin. Lisäksi luonnonantimia hyödynnetään selvästi enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Syksylläkään ei sadekelit piinaa ihmisiä. Valopilkkuna on Euroopan laajuisen ruoka-avun alkaminen. Ruoka-apu ei kuitenkaan ole riittävää, mutta helpottaa tilannetta hiukan.

Loppuvuodesta 2022 julkaistaan tilastoja, joista selviää nälänhädän vaikutus. Pahimmillaan nälkä on tappanut satojatuhansia ihmisiä maailmanlaajuisesti joka päivä. Lyhyet sähkönjakelun katkokset ovat kiusanneet Suomea jo reilun puolen vuoden ajan ja lehdissä yritetään selitellä syitä. 2022 pakkaskausi alkaa jo loppusyksyllä ja Jouluna etelä-Suomessakin on lunta lähes puolimetriä. Sateet tulevat, mutta lumena. Kaupoissa on paremmin ruokaa myynissä, kun merkittävä osa suomalaisista on ruoka-avun varassa ja riistan myyntiä kauppojen kautta on helpotettu. Ruokamellakat ovat satunnaisempia ja maaseutua kiertelevät ryöstelijät ovat lopetelleet toimintaansa tai sitten tulleet ammutuiksi, ketään ei oikeasti kiinnosta..

Alkuvuodesta 2023 Suomea riivaa ”Siperian jäätäjä” kuten iltapäivälehdet pakkaskauden nimeävät.

Tammikuussa Suomessa otetaan käyttöön ankara sähkönsääntely, syynä pohjoismaiden vesitilanne ja Venäjän hirmupakkaset. Venäjä tarvitsee omaa sähköntuotantoansa kattamaan tuon ”Siperian jäätäjän” kohottamaa kulutusta ja vuoden 2022 heikkojen sateiden takia muut pohjoismaat eivät myy sähköä ulos. Venäjä tarvitsee omaan käyttöönsä myös kaiken puuhakkeen ja turpeen, joita se ei enää voi toimittaa Suomeen. Turvetta koskenut veropäätös iskee pahasti kotimaisiin sähkö- ja lämpövoimalaitoksiin. Euroopasta raportoidaan ihmisten kuolevan kylmyyteen ja uutiskuvissa ihmiset kaatavat puistikkojen puita saadakseen lämpöä, myös tuhansista häkäkuolemista raportoidaan. EU on tosiasiallisesti henkitoreissaan ja menneinä vuosina tehdyt ympäristöpäätökset korjaavat satoaan. Kynttilät ovat monissa suomalaiskodeissa ainoa valonlähde ja kaupungeissa on jouduttu asuntojen lämpötilat laskemaan jopa +5C. Maaseudulla yleinen puulämmitys pitää talojen lämpötilat lähempänä normaalia ja siellä elämä on muutoinkin normaalia ”ankaraa talvea” muistuttavassa tilassa, kynttilöitä tietysti poltellaan ahkerasti.

Kevään 2023 eduskuntavaaleissa valta siirtyy konservatiiveille murskaavalla äänimäärällä ja osa hallitusvastuussa olleista puolueista ei saa yhtäkään kansanedustajaa eduskuntaan.

Satokauden alku 2023 on hieman sateisempi ja lämpimämpi, joka tuo toivottua toivonkipinää ruuantuotannon lisääntymisestä ja nälähädän helpottamisesta.

Kesällä 2023 Euroopan unioni hajoaa ja Suomessa otetaan käyttöön uusi perustuslaki, joka sorvataan vanhan perustuslakikokoelman pohjalle ja vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki hylätään.

Syksyllä 2023 saadaan vihdoin isompi sato joka ”lähestulkoon” kattaa Suomen tarpeen ja ”vain” kolmannes viljatuotteista tarvitsee tuoda ulkoa. Kesän aikana tehty nopea tilannekartoitus piirtää kuitenkin karua kuvaa romahtaneesta valtiosta.

Koronan aikana tuhottu talous, jonka pankkikriisi viimeisteli on todellakin suurin ongelmamme. Talouden palautuminen lähtötilanteeseen vie varovaistenkin arvioiden mukaan viisikymmentävuotta, ehkä pidempäänkin. Valtiontalous joutuu ankaralle säästölinjalle, jossa budjetista karsitaan kaikki muu paitsi ulkoisen- ja sisäisenturvallisuuden ja oikeuslaitoksen menot. Tasavero otetaan käyttöön ja asetetaan tarkoituksellisesti alas investointien saamiseksi Suomeen.

Nälänhädän aikana tuhoutunut kansalaisten keskinäinen luottamus ei tule korjaantumaan todennäköisesti sukupolviin. Luottamus viranomaisiin ei ole sekään hyvällä tolalla, koska osa poliiseista sortui aseelliseen uhkailuun saadakseen ruokaa ja rahaa.

Sähkönsäännöstelyn aiheuttama epäluottamus poliittiista järjestelmää ja sen tuottamia päätöksiä kohtaan ei tule korjaantumaan sekään useaan sukupolveen. Yleisen mielipiteen mukaan kenenkään ei pitäisi palella asunnossaan ja poltella kynttilöitä saadakseen valoa.

Suomi huomaa tutustuneensa kolmeen rujoon konsultiin: Nälkä, Pimeys ja Kylmä.

Niiden ohjauksessa uppiniskaisinkin kansa löytää oikean polun...