Romahdusteoria

  Romahduksen anatomia No, niin... aletaas kerääntymään astian ympärille ja tutustutaan romahdukseen lähemmin. Romahduksen alku on mennyt useinmiten samaa kaavaa noudattaen. Ensin on yhteiskunnalle haastavaa aikaa joka muuttuu suhteellisen nopeasti totalitarismin suuntaan hallinnon pyrkiessä säilyttämään vakauden. Seuraavaksi sitten seuraakin varsinainen romahdus, joka ei sitten menekkään yhden kaavan mukaan, vaan vaihtoehtoja ja mittakaavoja on useita. Joskus on myös hyvä kyseenalaistaa, että onko se varsinainen romahdus tapahtunut jo ennen levottomuuksia ja mahdollisia väkivaltaisuuksia ? Ovatko levottomuudet ja väkivaltaiset tapahtumat vain seurausta edeltävistä 10-40 vuodesta ? Olisiko kyse prosessista, jota ei pysty pysäyttämään tietyn pisteen jälkeen ? Valtaosa allamainituista ilmiöistä on ilmaantunut vuoden 2008 finansikriisin jälkeen. Suomessa on siis meneillään useita kehityskulkuja, jotka vievät kohti romahdusta tai edustavat meneillään olevaa romahdusta, tulkinnas

  Etupiirien tai vastaavien suosiminen Siltarumpupolitiikka oli aikoinaan oikeastaan käsite. Pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesti äänestäjien lahjomisesta heidän omilla rahoillaan . Se olikin lähinnä väline äänestäjien miellyttämiseen. Oman luottamuksensa siinä menettivät puolueet ja edustajat, jotka lahjontaa harrastivat. Luonnollisesti se vaikeutti ja viivästytti erään puolueen ääntenkalastelua kaupungeissa. Se luottamus, katsos. Erikoiseksi siltarumpupolitiikan teki kyseisen politiikan suhde kansalaisten tasavertaisuuteen. Siinähän esimerkiksi saatettiin parantaa jonkin tietyn alueen infrastruktuuria yhteisillä verorahoilla eli meidän kaikkien rahoilla. Vastineeksi toinen alue tai hallinnon ala saattoi jäädä vähemmälle huomiolle ja tällöin saattoi syntyä epätasa-arvoinen tilanne alueiden kesken. Alueiden keskinäinen epätasa-arvo, joka on luotu keinotekoisesti, on omiaan ruokkimaan luottamuspulaa eri alueiden välille. Tässä välissä haluan palauttaa lukijan mieleen psykologi S