Hajonneet valtiot ja Jättiläinen

 

Edellisessä kirjoituksesssa lupailin uutta kirjoitusta jo yli viikkoa aikaisemmin kuin se tuli valmiiksi. Näköjään edes näin normaalin influenssan kourissa ei oikein jaksanut kirjoitella. Mutta mennääs taas asiaan.


Skenaario 2: Hajonneet valtiot ja Jättiläinen


2020 alkanut pandemia aiheuttaa maailmanlaajuisen laman jonka rinnalla 1930-luvun ”Great depression” näyttää lähinnä harmittomalta taantumalta joskus liki satavuotta sitten. Maailmanlaajuisesti työpaikkansa menettäneitä on ”virallisen arvion mukaan noin miljardi”, kukaan ei kykene enää antamaan täsmällisiä lukuja. USA:n uusi presidentti liittää maansa takaisin WHO:on ja Pariisin ilmastosopimukseen. Lisäksi USA:n politiikka alkaa noudattamaan jo Euroopassa käyttöönotettua ”New Green Deal”-ideologiaa, jossa talous pakotetaan päästöttömäksi. Vaikka pandemia saadaan kuriin rokotteilla vuoden 2022 aikana, ei talous kasva, koska päästöttömyyden vaatimus ohjaa investoinnit pois Euroopasta ja USA:sta. Kiina solmi vuoden 2020 loppupuolella viidentoista muun Aasian maan kanssa kauppasopimuksen, jonka piirissä on noin 2 miljardia ihmistä. Eurooppalaiset ja Yhdysvaltalaiset yritykset ovat päästöttömyys vaatimuksista johtuen pakotettuja siirtämään osan tuotannostaan Aasiaan, jossa ei vielä ole samoja vaatimuksia. Tuotannon osien siirto takaa yhtiöille pääsyn Aasian markkinoille, päästötön tuotanto kun ei ole kilpailukykyistä Aasiassa.

Tuotannon siirrot lisäävät työpaikan menettäneiden määrää länsimaissa. Varsin pian selviää, ettei päästötön tuotanto täytä sijoittajien tuottovaatimuksia ja se näkyy länsimaisten yrityksien pörssikursseissa ja työllisyydessä. Hillitäkseen Aasiasta tulevaa tuontia länsimaat päätyvät kohtalokkaasti asettamaan ”hiilitulleja”, joita tietenkin perustellaan ympäristösyillä. ”Hiilitullit” johtavat välittömästi Aasiassa rangaistustulleihin, jotka koskevat nimenomaan länsimaisia tuotteita. Kauppasota on kylmää todellisuutta ja vahingoittaa etenkin Euroopan ja Yhdysvaltojen ennestäänkin haurastuneita talouksia.

Yhdysvalloissa levottomuudet alkavat vuosien 2022-2023 aikana ja parissa vuodessa innokkaimmat median edustajat puhuvat sisällissodasta.

Euroopassa asiat etenevät osapuilleen samassa tahdissa, vaikkakaan varsinaisesta sisällisodasta ei voida puhua. Useissa EU:n jäsenvaltioissa polarisoituminen käy ylikierroksilla ja levottomuudet arkipäiväistyvät nopeasti. Joissakin suurkaupungeissa on meneillään matalan intensiteetin ”kaupunkisotia”.

EU-valtioiden välit kiristyvät äärimmilleen, kun osa jäsenmaista hylkää ”New Green Deal”-ideologian ja siirtyy kohti perinteistä tuotantoajattelua jossa päästöt ovat sallittuja. ”New Green Deal”-ajatuksen hylkäämiä valtioita nimitellään avoimesti ”roistovaltioiksi” ja valtiojohtoja demonisoidaan niiden jäsenmaiden toimesta, jotka vielä pysyttelevät päästöttömässä tuotannossa... Pelko Venäjän pyrkimyksestä hyödyntää sekasortoa hillitsee EU:n jäsenvaltioita hyökkäämästä toisiaan vastaan aseellisesti.


Suomessa irtaannutaan päästöttömän tuotannon ajatuksesta, tai virallisesti ilmaistuna ”sallitaan ei-päästötön tuotanto” vuosien 2025-2027 aikana. Käytännössä samanaikaisesti Suomi ottaa käyttöönsä oman valuutan, niin ovat tehneet jo muutama muukin ”ei-päästöttömään” tuotantoon siirtynyt maa. Toimenpide on houkutellut sijoituksia muissakin maissa ja Suomi toivoo hyötyvänsä kelluvasta valuutasta, kuten muutkin. Maan sisäinen polarisaatio on kuitenkin edennyt hyvin pitkälle muiden maiden tavoin ja oma innovointimme ei ole enää samalla tasolla, kuin vuosikymmeniä sitten. Polarisaatio on käytännössä jakanut valtakunnan kahteen osaan, liberaaliin etelään ja konservatiiviseen pohjoiseen. Liberaalit alueet käsittävät lähinnä Etelä-Suomen isot kaupungit ja niiden lähialueet. Konservatiivisilla alueilla, joka käsittää yli 2/3-osaa Suomesta, asuu valtaosa väestöstä.

Lisäksi valtiota vaivaa raju velkaantuminen sekä budjettileikkaukset ja massatyöttömyys, jotka pakottavat hallinnon siirtymään totalitaristiseen suuntaan, yhteiskuntarauhan säilymiseksi.

Teollisuus täytyy rakentaa uusiksi, koska ”New Green Deal” on tuhonnut sen käytännössä kokonaan. Osaajista on huutava pula ja moni lupaava uusi yritys hyytyy osaajien puutteeseen, estäen kasvun.


Euroopassa alkaa vuosikymmenen lopulla aseet puhumaan, koska useat päästöttömästä tuotannosta jääräpäisesti kiinni pitäneet valtiot ajautuvat tilanteeseen, jossa valtionvelka on noussut sietämättömälle tasolle. Kyseessä eivät ole mitkään valloitussodat, vaan lähinnä rajasodat, joihin vetoamalla valtiot voivat vedota Force Majeure- tilanteeseen ja lykätä velkojensa maksua hamaan tulevaisuuteen. Samalla sotiessaan valtiot toivovat pääsevänsä eroon merkittävästä osasta ”ylijäämäväestöänsä”, eli esim. pitkäaikaistyöttömistä, ”kelkasta pudonneista”. Suomessa Manner-Euroopan sodat näkyvät koneenrakennusteollisuuden piristymisenä. EU on kirjaimellisesti hajoamissodassa ja Suomi on harvoja Eurooppalaisia hyötyjiä, suurimmat hyötyjät löytyvät Aasiasta. Suomi säästyy EU:n hajoamissodalta, koska rajasodan käyminen meren ylitse on sietämättömän kallista, käytettävissä olevaan rahoitukseen verrattaessa.

Aseet hiljenevät Euroopassa muutamassa vuodessa rahoituksen loppuessa. Aseiden hiljentyessä esiin tulee uusi, mutta niin tuttu ongelma, talous ei kasva, kuten edellisten sotien jälkeen. Syynä on rajasotien luonne: Yksikään valloitusarmeija ei marssinut toisen valtion lävitse tuhoten sen infrastruktuuria... Kaupungit ovat edelleenkin varsin ehjiä, tie- ja rataverkostot tuhoamatta jne. Kasvusysäys jää käytännössä tulematta ja Eurooppa jatkaa tuttua lamaantumisen tilaansa. Loputkin Euroopan maat hylkäävät päästöttömän tuotannon ja elpymiselle on taas mahdollisuus. Useissa maissa polarisaatio ja talous aiheuttaa valtion hajoamisen 2-3 pienempään valtioon.


Entisellä Yhdysvaltojen alueella sisällisodan kaltainen tilanne on johtanut alueen jakaantumiseen 2-3 erilliseen valtioon, siellä infrastruktuuri on kärsinyt huomattavasti enemmän. Uudet valtiot järjestelevät toimintojansa kansallisiin intresseihin pohjautuviksi ja jälleenrakentaminen tuo väestölle paremmin töitä, kuin Euroopassa.


Suomella ei ole käytettävissään Force Majeure-tilannetta johon voisi vedota velkojen maksun lykkäämiseksi, jolloin vuosien 2033-2036 aikana, valtion jakaminen nähdään ainoana vaihtoehtona. Tällöin kumpikin uusi valtio pystyy vetoamaan siihen, ettei sitä edes ollut olemassa velkojen syntyvaiheessa. Jakolinja on jo jokseenkin tiedossa ja molemmat uudet valtiot ovat riittävän isoja kyetäkseen toimimaan itsenäisesti.

Läntisessä maailmassa on ehtinyt vakiintua käytäntö jossa jakautuneesta valtiosta syntyneet uudet valtiot tunnustetaan automaattisesti.


Läntinen sivilisaatio on romahtanut ja sadatmiljoonat ihmiset kokevat sen, miltä tuntuu asua kehitysmaassa. Varsinaista pakopaikkaa ei ole tarjolla normaaliväestölle.

2030-luvun lopulla ”New Green Deal” on kuopattu kaikkialla, sen tuhottua taloudet ja Läntiset yhteiskunnat ovat ”palanneet” maailmansotien väliseen elintasoon.

Läntinen maailma on palannut kansallisvaltioihin ja keskinäisiin kauppasuhteisiin pohjautuvaan elämänmenoon. Taloustieteilijät arvelevat varovaisesti, että vuoden 2000 elintaso saatetaan saavuttaa joskus vuoden 2100-2130 välillä. Hitaasta kehityksestä syytetään finanssimarkkinoiden painopisteen siirtymistä Aasiaan, tarkemmin sanottuna Kiinaan. Lisäksi Läntisen maailman taakkana on se teollisen osaamisen menetys, jonka jälleenluomiseen arvellaan menevän ainakin 40 vuotta.

Historioitsijat arvelevat varovaisesti, että romahduksen yhteydessä jakaantuneet valtiot saattavat ryhtyä jälleenyhdistymään joskus 2150 vuoden tienoilla, mikäli kulttuurit ovat säilyneet riittävän samanlaisina...

Monet epäilevät jälleenyhdistymisen mahdollisuuksia, koska polarisaatio on mennyt kaikkialla samoin. Vastakkain ovat konservatiivit ja liberaalit. Liberaalien hallitsemissa valtioissa asuu maihin aikoinaan saapuneet siirtolaiset...


Seuraava skenaario 7.12 illalla

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Noidankehä

Skenaario 3: Luottamus – tuo kansakuntien liima

Skenaario 4: Kolme rujoa konsulttia