1. Skenaario: Maakuntien Suomi, Pienoisvaltioiden maailma

 

2020 alkanut korona-pandemia aiheuttaa valtavan konkurssiaallon pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomessa valtio yrittää tukea yrityssektoria kymmenillä miljardeilla euroilla – samalla velkaantuen rajusti. Varsinainen pandemia saadaan kuriin rokotusohjelmilla viimeistään vuoden 2022 aikana ja tauti hiipuu, mutta jälki on kuitenkin karmeaa ja massatyöttömyys on jopa 1990-luvun lamaa suurempi.

Euroopan unioni on jo ihmisten puheissa kuopattu ja yhä useampi poliitikko ympäri Eurooppaa tekee unionin ”kuolemaa” koskevia ulostuloja. Euroopan Unioni yrittää lahjoa jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia vielä yhdellä ”koronatukipaketilla”. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä EU on taantunut urapoliitikkojen keskustelukerhoksi ilman valtaa, koska jäsenvaltioiden parlamentit eivät enään ratifioi EU:ssa tehtyjä päätöksiä. Toteutettujen Koronatoimien takia logistiset ketjut ovat hajallaan ja toimivat vain osittain ja elintarvikkeista on pulaa, joka näkyy hinnoissa. Niukkuudesta on laajemminkin tulossa arkea ja se näkyy erityisesti elitarvikkeiden ja polttoaineiden kohdalla.

Ympäri Eurooppaa nousee kansalaistyytymättömyys valtioden supistaessa budjettejansa, myös Suomessa lakkoillaan ja pienimuotoisia -vasemmiston agitoimia- mellakoiden ja mielenosoitusten yhdistelmiä nähdään lähes viikottain. Hallinto on havainnut ihmisten siirtymisen maaseutumaisiin maakuntiin, pois isoista kaupungeista. Lisäksi muuttajien kohdealueet on pantu merkille... Samankaltaisuuden suosiminen on alkanut toimimaan...

Maakunnat profiloituvat yhä selkeämmin konservatiivisiksi-maakunniksi ja liberaaleiksi-maakunniksi, muuttoliike jatkuu ja voimistuu 2020-luvun loppuun mennessä. Vuosikymmenen lopulla maakunnissa voimistuu ajatus, jonka mukaan Pääkaupungissa tehdyt päätökset ja lait eivät palvele maakuntien etuja.

2020-luvun lopulla ”Eurooppalainen hanke” loppuu, eli Eu lakkaa olemasta. Viimeisetkin valtiot ottavat käyttöönsä kansalliset valuutat. Kaikki tietävät, että Euroopalla on edessään levottomia, ehkä sotaisiakin vuosikymmeniä -”Pesä on jakamatta ja velat maksamatta”-. Lisäksi Euroopalla on ratkaistavanaan muslimimaista suuntautunut siirtolaiskriisi, jonka sivistyneen ratkaisun puolesta kukaan ei löisi vetoa.

Useissa maissa Euroopan alueella on meneillään samankaltainen kehitys, kuin Suomessa. Väestö siirtyy pois isoista kaupungeista ja samankaltaisuuden suosiminen näkyy vahvasti. Katalonia julistautuu itsenäiseksi ja taloudellisesti heikentynyt Espanjan keskushallinto ei kykene itsenäistymistä estämään. Osa entisistä EU:n jäsenvaltioista joutuu käytännössä välittömästi ”Eurooppalaisen hankkeen” loppuessa IMF:n ohjaukseen. Koko läntisessä maailmassa on meneillään kehityskulku joka vie kohti kansallisvaltioita, joista jotkut vielä sirpaloituvat pienemmiksi -enemmän tai vähemmän- autonomisiksi alueiksi.

Suomessa seurataan tarkasti maailman kehitystä ja maakuntien eriytymistä. Pääkaupungissa huolestuneisuutta aiheuttaa kasvava kritiikki Pääkaupunkia kohtaan, jonka päätöksiin ei olla tyytyväisiä yhdessäkään maakunnassa. Suomessa aloitetaan vuosikymmenen vaihteessa maakuntien siirtyminen autonomiaan, suurimmat kiistakysymykset ovat armeijan rahoitus ja asevelvollisuus, valtion velanhoito, korkeakoululaitos ja erikoissairaanhoito. Erityisesti Suomen Pankin rooli rahoittajana ja valuutan liikkeellelaskijana sekä rahoituspolitiikan toimijana aiheuttaa intohimoja. Uusi perustuslaki sorvataan vanhan perustuslakikokoelman pohjalle, vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki hylätään. Maakunnat saavat autonomiansa omine maakuntakäräjineen ja lainsäätämis- ja verotusoikeuksineen 2030-luvun alkuvuosina.

Konservatiivienemmistöiset maakunnat aloittavat välittömästi sääntelyn purkamisen ja verojen laskemisen saadakseen investointeja ja taktiikka näyttää toimivan. Muutaman vuoden ajan työpaikat kasvavat uskomatonta vauhtia kunnes vuosien 2033-34 välillä Suomeen ja sen maakuntiin iskee taantuma joka on seurausta läntisen maailman hajoamisprosessista. Tämä taantuma ei juurikaan lisää työttömyyttä talouden dynamiikasta ansiosta ja 2030-luvun loppupuolella talous kasvaa keskimäärin yli 4% vuosivauhtia.

Liberaalienemmistöiset maakunnat näkevät loistavan tilaisuuden siirtyä sosialismiin ja maakunnat panostavat lujasti velkarahaa maakuntaomisteisiin yrityksiin, lukuisia suurisuuntaisia hankkeita perustetaan ja pusketaan alulle. Keskeisenä piirteenä on ihmisten työllistäminen ei niinkään toiminnan tuottavuus. Jäljelle jääneet konservatiivit muuttavat konservatiivisiin maakuntiin, luonnollisesti. Muutaman vuoden ajan talous kasvaa lähinnä velkarahoitteisten maakuntaprojektien ansiosta kunnes vuosien 2033-34 välillä Suomeen ja sen maakuntiin iskee taantuma joka on seurausta läntisen maailman hajoamisprosessista. Tämä taantuma lisää työttömyyttä rajusti talouden jäykkyydestä johtuen ja 2030-luvun loppupuolella liberaalienemmistöiset maakunnat ovatkin tunnettuja lähinnä keskuspankin hätärahoituksista ja elintarvikepulasta... Muslimaista tulleet siirtolaiset ovat alkuun sijoittuneet liberaalienemmistöisiin maakuntiin, koska niiden alueilla sijaitsee myös suurimmat kaupungit. 2030-luvun loppuun mennessä koko Suomen alueella asuu enää alle 15000 muslimia, loput ovat siirtyneet niihin maihin joissa he olettavat sosiaalitukien olevan anteliaampia.

Edellä kirjoitettu oli siis hyvä skenaario, joka olisi muiden vaihtoehtojen rinnalla toivottavaa.

Seuraava skenaario 16.11.2020